Kiiltää syyssateessa ruostuneet kiskot ruohottuneen penkan päällä. Hiljaisuuden riikkoo vain satunnaiset vesipisaroiden kosketukset rautaseen tiehen, joka halajaa kosketusta. Olen juna vanha ja ruosteinen. Seison hiljaa ratapihalla ja katselen. Lähtee muita junia, vain minä jään. Niin yksinäistä tää, elämä on. Vapautta on ikävä. Olen viimeksi liikahtanut vuosia sitten. Miten, en sitä enää muista. On vesisade ja talven vihlovat pakkaset rikkoneet kylkeni. Ja ammottavien lovien välistä karkaa sisäinen lämpöni. Olen eloton ja kylmä. Olen yksin ja minun on nälkä.
Olen turhaan odottanut päivää, jolloin taas moottorini käynnistän. Päivää kun tunnen tuulen kasvoillani ja aurinko paistaa suoraan yläpuolelta katsoen minun liikettäni. Seuraten minua ja yhtä aikaa katoamme taivaanrannan taakse. Olen kaivannut päiviä kun metalliset pyöräni syövät ratakiskojen pintaa ja kipinöiden sinkoillessa, ihmisten luodessa katseita liikun vakaasti ja ylpeänä eteen päin. Sitä päivää olen kaivannut kuin kevät lämpöä, kuin talvi lumipeitettä.
"Tuli päivä, kun istui mies sisääni. Se kojelautaani taputti ja varovasti yskäisi. Se avaimen minun lukkoon sujautti ja tunsin, kuin elämä taas joka kulman musta valtasi. En tiennyt mikä matkan oli tarkoitus. Ehkä viimeinen määränpää se oli, tämä vain ajatus. Mut totesin ja kiitin kovasti. Edes päivän elää saan, koko voimallani. Tumma pilvi pöllähti läpi piippuni. Hiljaa pyörät alkoi pyöriä, mies hurrasi. Olin palannut ajassa taakse päin, olin elossa. En odottanut turhaan, siinä kedolla. Hiljaa vauhti kiihtyi. Tunsin tuulen laseissa. Tunsin auringon, kuulin äänet ilmassa. Ja kun puomit laski, ihmiset pysähtyi. Veti pillinnarusta mies, osa pelästyi. Vaan tiesin minä, oli matkani viimeinen. Ei ollut lastia minulla, ei ihmisen ihmistä. Vain kuljettja ja minä, joka muistutti erästä. Taisi olla hän se, joka lippuja tarkisti. Joka kaikki paikat yöllä, aina varmisti. Oli ikä hänetkin vienyt mukanaan. Mut sisälläni tunsin, tää oli mukavaa. Me yhdessä joskus, tietä kuljettiin. Ja yhdessä meidät molemmat - seuraavana päivänä kuopattiin."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti