lauantai 22. lokakuuta 2011

Sieltä jostakin.

On ihmiset kadonneet. Äänet hävinneet. Sammuu valot ikkunoista. Katoaa tähdet. On satumaista. Nostaa yön käsi sumua. Kuin harmaata savua. Ja katson, palaako maa? Onko tää unta haaleaa. On hehkulampun lanka käyrä. Palaa se hitaasti. On kohtalo sen varma. On kuukausia sitä poltettu. On sytytetty ja sormilla koitettu. On useasti ollut pimeää. Ei valoa, ei elämää. Ja kun sammuu viimeinen tähti. Se unten maille lähti. On nukahtanut maa. Hiljaa alle usvan se katoaa.
Yötä toivoo kuu kalpea. Kaipaa lepoa, tähti valkea. Kun sulkee silmänsä, viimeinen ihminen. Kun laskeutuu kukalle, yöperhonen. Niin suljen silmäni, minäkin. Hiljaa kuiskaan, missä on rakkahin?
 
-------------------------------
 
En halu elää enää tunteella. En uskalla elää musiikissa tai haaveissa. Pelkään haavoja, pelkään pilvilinnojen murenevan, kun niitä rakkaudessa ja toiveissa rakennan. Pelkään katsoa huomiseen. Pelkään tähdenlentoja. On vaikea tuntea haikeita huokauksia, katsella sumenevia unelmia ja sinisen meren aalto. Pelkään, että uskon mahdottomaan. Että odotan satujen ja sanojen toteutuva ja pelkään, että en kestäkään todellisuutta. En toivo olevani onnellinen. Vain pieni osa sitä säkeistöä, jota kuuntelin yön lyhyimmällä tunnilla. Jonka sisään ajatukseni katosivat ja jonka melodiaan hukutin pienen palan pelokkaasta sielustani. En toivo olevani voittaja, vain pieni ajatus siellä, missä minun ajatukseni olivat, kun huokasit maailmani toisella laidalla.
Pelkään, että ne sanat, joita lauloit heikolla hetkelläni, katoavat tuuleen. Jäävät arpena sieluuni ja tahrana valkoiselle paidalleni. Pelkään.

perjantai 14. lokakuuta 2011

Fiksujen ihmisten kerho.

Jokin aamu lopetan lehtien lukemisen ja siirryn uutispimentoon! Kuuntelen kaduilla, mitä maailmalla tapahtuu. Elän kuplassa ja uskon, että kaikki on hyvin. Että ihmiset ovat vielä tasa-arvoisia ja että kun rakastaa, se riittää. Että maailmassa ei ole sotia, ettei nälänhätä vaivaa ja että saamme olla ja elää omina itsenä. Emme pelkää, uskallamme. Katsomme tähtiin ja tiedämme, että vieläkin voimme toivoa. Iltalehti.fi. Ammuu.

Otteita totuudestako?

Mika Niikko (ps)

"Hänen mukaansa sateenkaariperheessä kasvaminenkin on traumaattista, koska lapsilla on luontainen isän kaipuu ja tarve saada hoivaa sekä isältä että äidiltä"

"Hänen mielestään perustaksi ei riitä se, että kaksi ihmistä rakastaa toisiaan. Tällä perusteellahan sisar ja velikin voisivat mennä naimisiin."

"- Jos lapsi adoptoidaan perheeseen, jossa ei ole isää ja äitiä, ei hän joudu kokemaan pelkästään sitä traumaa että on menettänyt omat vanhempansa, sanoi Niikko."



sunnuntai 9. lokakuuta 2011

Näyteikkunaprinssi.

Hän seisoo paikallaan, yhdellä jalallaan. Seisoo hän ikkunan takana. Hänet vahasta muotoiltiin. Pienestä palasta. Päivästä toiseen, hän muita katselee. Ei tunne, kuule, itsekseen ajattelee. On pinta nuken syvään halkeillut. On haalistunut, ei ikinä hän hymyillyt. Vain kohdevalot häntä valaisi, aamusta iltaan häntä, hiljaa halasi. Ei katseita hän kerännyt. Päällä vaatteet kauniit, ei päivisin hän herännyt. Mut ilta saapui, valot himmeni. Vahanukke jalkaansa, varovasti suoristi. Hän käänsi päätä, pölyt pyyhki pois. Laittoi musiikin hän päälle, mietti, kun tanssia vois. Mut vahanukke tiesi, oman paikkansa. Tuli seisoa hänen, ikkunan laidalla. Kului päivät ohi, laski kiertoa kuun. Nukke eloton, katosi hymy suun. Hän tiesi ettei hän, huomista näkisi. Luki ikkunassa, tämä on hyvästi. Oli vanha nainen liian sairas, jatkaakseen. Hän synnyinkodin valitsi, viimeiseksi vuoteekseen. Oli vahanukke tullut, kun avajaisia vietettiin. Kun kahvit juotiin ja kakku leikattiin. Usen vaihtoi Rouva nuken, vaatteita. Piti prinssi siitä kun hän, oli seurana. Nyt kun ei valaise, ei syty kohdevalot. Kuin murenee, kuolee pois vanhat tiilitalot. Sinä yönä näki nukke tähtien loistavan. Kuun kalpean, hiljaa ohikiitävän. Tiesi näyteikkunaprinssi aikansa ohi olevan. Hän kyyneleen vuodatti, muisti laulun sopivan. Hän hiljaa hyräili ja sanoja muisteli. Jalallaan hän hiljaa, tahtia koputti. Kiisi kuu alas, taivaalta katosi. Ja prinssi ikunnalla hiljaa - pois hajosi.

Save energy!



lauantai 8. lokakuuta 2011

Yöllä olen elossa..

Kun koputtaa yön kylmä käsi ikkunaan, herään ja koputan takaisin. Katsomme toisiamme ja minä, heikkona rakastun mustaan surupukuun, jonka pitsikankaat takertuvat puiden oksiin. Ja kun yö kävelee ohitsemme, maa nukahtaa kylmänä ja mustana. Mustaakin mustempi laahus lakaisee äänetöntä, koristaa yön hiuksia valkoisina vilkkuvat tähdet, on kuu hänen sydämensä. Niin kylmä ja kalpea. Ja kun hiljaa varpailla astun ulos ovestani pukee yö päälleni kankaan, jonka läpi en näe. En kuule. Ja kun olen alastomana maailman edessä peittää yö minun heikkouteni. Olen kuin orja mustan Herran, joka hiljaisuudessa sitoo köyttään käsiini. Jalkani eivät kanna ja tunnen, kuinka kivien terävät kulmat viiltävät polveeni rakkaudettomia viiltoja. Olen hauras, kuin lumihiutale kevätvalossa. Kuin rakkaudetta jäänyt lapsi orpokodissa. En nähnyt sinä yönä unta, en kuullut toiveita, en taivaan kannelkaan minua uneen tuudittanut. Olin kuin tyhjä kuori, jonka sisällä leijui harmaa pilvi.

tiistai 4. lokakuuta 2011

Vedän vanhat raita -verkkarit jalkaani ja kokeilen, liikunko kuin Jagger. Pienen lattian täyttää askeleet ja ilman täyttää musiikki. Voicen kuva valaisee seinät ja naapurin epäilevät katseet piiloutuvat verhojen taakse. Poika on taas sekaisin, he miettivät, mutta en jaksa enää välittää. Tajuan, että en liiku kuin Jagger, en, mutta minua se ei haittaa. Adam Levinen tanssi on kovin hypnoottista, kovin seksikästä enkä voi väittää vastaan, ettenkö katselisi häntä Sillä Silmällä, hänen tatuointejaan ja silmiään. Musiikki ja Adam, varsinkin tämä kyseinen biisi (feat Christina Aguilera) sopivat kovin hyvin yhteen. Mutta silti unohdan hänet pian ja jatkan sheikkaamista. En liiku kuin Adam, en välitä, vaan annan musiikin viedä ja "Mä sheikkaan kuin viimeistä päivää!".


Toinen biisi, johon olen tykästynyt, vaikka ei kuulukaan mihinkään ehdottomiin suosikkeihin on Lovexin uusi biisi. Satuin siihen törmäämään elisissä Huippumalli Haussa -ohjelman tehtävässä. Onhan se muutaman kerran Voicellakin soinut, mutta silloin en ole vielä kiinnittänyt biisiin huomiota.
Hyvä kipale, sopii tiettyyn hetkeen, kuten kaikki maailman biisit.
Toinen ihan jees biisi on Lovex - U.S.A. Menevät kun fiilis on oikea..