En sit yhtään tykkää aamuista..

Pakko tunnustaa, että sängystä ylös nouseminen on sitten pirun hankalaa. Voisin kyllä makoilla vaikka koko päivän sängyssäni tekemättä mitään. Ei kun joo, tänään sitten piti lähteä ajelemaan jo seittemän aikaa. Joku voisi sanoa ettei se nyt niin aikasin ole, mutta itse tottunut heräilemään kahdeksalta ja kohti duunia vasta ysin jälkeen. Tänään piti herätä ennen kuutta. VOT!? Vieläkin on silmät ristissä ja voisi niin mennä tonne takahuoneeseen ottamaan pienet tirsat. Pannullinen kahvia ja aamupala töissä niin luulisi jo sillä viimeistään heräävän. Tajusin kuinka paljon kunnioitan niitä ihmisiä, jotka heräävät aamu 6, käyvät lenkillä, syövät aamupalan päivän lehden parissa. Hitsi kun itekin joskus pystyis siihen. Toisaalta ite olen täysi iltavirkku. En voisi kuvitellakaan meneväni nukkumaan ennen puolta yötä. Kymmeneltä oon joskus koittanut, mutta ei siitä tullut mitään. Ei sitten keppiä tai hevosta. No aina ei voi voittaa..

Mietein myös, näitä tulee mieleen väsyneinä, kuinkahan moni katsoi linnajuhlat? Itse en siihen sortunut, koska en näe mitään syytä katsoa ihmisiä televisiosta. Ennemmin menen ruuhkaisan kahvilan ikkunapöytään, otan hyvän kirjan ja katson, niitä ihan oikeita ihmisiä. Niitä mihin itsekin kuulun. Mutta jokainen onneksi saa tehdä niin kuin haluaa. Niin teen minäkin..

Hyvää huomenta siis ja toivottavasti joku muukin tunsi väsymystä tänä aamuna, kun herätyskello soi. En olisi niin yksin!