keskiviikko 22. kesäkuuta 2011

Variksena katukivetyksellä..

Istun hiljaa puiston penkillä ja kuuntelen kaupungin ääniä. Liikennevalojen tasaista korkeaa ääntä, autojen huminaa, puhetta ja naurua. Joku juoppo huutaa talojen kujilta elämän viisauksia. Viereeni laskeutuu tummanpuhuva varis, siistityt otsasulat ja veikeät siniset silmät, jotka tarkkailevat minua. Varovasti, hiljaa, siirtyy katse kohti maata, etsien pienet jalat liikuttavat auringopaisteessa hohtavaa sulkapeitettä ja koko sen arkaa ruumista. Hyppivin askelin se hakeutuu täyteen ahdatun roskiksen alle etsien ruokaa. Ja minä, hengitykseni niin hiljaista ja ainoa liike, jota minä teen, on rintakehän hidas nouseminen ja laskeminen. Hetken katselen tuota ujoa lintua, joka kaikesta huolimatta siirtyy yhä lähemmäs minua, kuin jalkojeni juureen olisi laskettu eilispäivän juustohampurilainen. Aloin miettimään näitä kaupunkilaislintuja, jotka elävät urbaanissa ympäristössä vailla tietoa sukujuuristaan, tumman metsän huminasta, aamukasteesta tai kylpemisestä järven raikkailla aalloilla. Ja me ihmiset, vaikka kuinka niitä vihaamme, olemme paljon samanlaisia. Aamuauringon meitä herättäessä juoksemme kiireineemme paikasta toiseen, etsimme kulutusjuhlan epämääräisiä koristeita, emmekä enää tiedä, mitä liikkuu kaupungin viimeisen kerrostalon takana. Syömme mitä eteemme tuodaan emmekä osaa enää nauttia siitä, mitä joskus ennen vanhaan mummomme keittivät puuhellan lempeän valkean päällä, emme tunnista sen tuoksua tai osaa edes hetkeksi istua takkatulen äärelle, kuunnella sen vaimeaa pauketta. Ei, me lennämme paikasta toiseen, auringonnoususta aina sen laskuun. Ja kun kaadamme ruhomme pehmeälle patjalle, laskemme päämme höyhentäytteisen tyynyn päälle nukahdamme, emmekä enää mieti, kuinka ruoho kasvaa kivetysten välistä. Kuinka aurinko ja pilvet ovat taivaan vapaustaistelijoita. Saatamme yskäistä pakokaasuja keuhkostamme ja kaivaa pihvien jäämiä hampaidemme välistä. Ja kun seuraava aurinko meidät herättää, me nostamme siipemme ja siirrymme arjesta toiseen, kuin varis roskakorilta Mc Donaldsin jäteastioille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti