lauantai 28. toukokuuta 2011

Suklainen sydän, tinakuoret..

Tahdoin vaihtaa hieman blogini ulkoasua, en tiedä oliko suunta parempaan vai huonompaan, koska jossakin vaiheessa aivosilmukoiden välissä löi pienet virtapiikit yhteen ja päätin jättää säätämisen. :) Joten kaikki palaute "uudesta" ulkonäöstä ovat tervetulleita, tai sitten synkistellään yhdessä hiljaa ja ollaan tyytyväisiä tähän, jota meillä nyt on. Muutenkin kun selailin omaa blogiani, en ylpeillyt  tai kerskunut itselleni, mutta maailmassa on harvoja asioita, joihin olen näinkään paljon sitoutunut. En parisuhteeseen, vaan täysin ajallisesti. Yleensä kun kirjoitan, saatan paperille saada neljä sivua, jonka jälkeen vihko jää pölyttymään kaapin alimpaan laatikkoon.

Olen etsinyt itseäni, hukannut sen, löytänyt uudelleen ja vaipunut epätoivoon. Olen välillä myös saanut ne tänne heijastettua. Vaikka joskus kirjoituksistani loistaa surullisuus ja epätoivo, on se vain pintarapaisu lonkeroita, jotka minuun ovat tarttuneet. Yksi kerralla imukuppeja irroitan ihostani ja usein ne löytävät tiensä tänne. Niin hyvässä kuin pahassa!

Nyt hiljenen taustalle ja katson, mitä tulevaisuus tuo tullessan..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti